Goju-ryu karate

Yleistä Goju-ryu karatesta

Goju-ryu karate on kamppailulaji, joka on kehittynyt Okinawalla Japanissa. Se on myös erinomainen tapa ylläpitää kuntoa ja terveyttä. Itsepuolustustaidon kehittäminen on olennainen osa harjoittelua.

Goju-ryu-nimen suora suomennos on kova-pehmeä-tyyli. Nimensä mukaisesti laji sisältää sekä kovia että pehmeitä tekniikoita. Goju-ryun pehmeissä tekniikoissa pyritään hyödyntämään vastustajan voimaa ja liikettä sekä ohjaamaan hyökkääjä nopeasti ja pehmeästi epäedulliseen asemaan. Pehmeää ohjaavaa tekniikkaa seuraa usein kova ”murskaava” tekniikka, joka päättää kamppailutilanteen.

Erona muihin karaten tyylisuuntiin Goju-ryu painottuu lyhyen etäisyyden tekniikoihin. Lyhyeltä kamppailuetäisyydeltä tekniikoiden tehokas suorittaminen, ilman isoa liikerataa, on merkittävä osa lajin taitamista. Lähikamppailussa matalien potkujen ja suojaavien asentojen merkitys korostuu. Tekniikkavalikoimaan kuuluvat erilaiset lyönnit, potkut, torjunnat, heitot, lukot ja sidonnat.

Harjoittelun perustan luovat kihon, kata ja kumite. Kihon tarkoittaa tekniikkaharjoittelua, joka luo pohjan soveltavalle harjoittelulle ja pariharjoittelulle. Kata on ennalta määrätty liikesarja, joka sisältää tiedon karaten perusideoista ja itsepuolustustekniikoista. Kumite tarkoittaa harjoittelua parin kanssa. Harjoitteluun sisältyy myös monipuolinen lihashuolto verryttelyineen (junbi undo) ja voimaharjoittelu apuvälineillä (hojo undo). Salietiketti (dojo kun) hiljentymisineen ja käyttäytymissääntöineen luo pohjan keskittyneelle ja turvalliselle harjoittelulle.

Goju-ryu karaten historiaa

Karate on syntynyt Japaniin kuuluvalla Ryukyun saariryhmällä ja erityisesti Okinawan saarella. Vaikka karaten historiaa on tutkittu paljon, aikaa ennen 1800-lukua ei tunneta kovin tarkasti. Saarien historia on ollut sotaisa ja niillä on ollut useita valloittajia eri aikakausina. Erityisesti valloittajien asettamat aseiden kantokiellot ovat vauhdittaneet aseettomien kamppailutaitojen kehitystä. Kiinan läheisyys ja vilkas kaupankäynti on tuonut saarille mukanaan paljon kiinalaisia vaikutteita.

Aikanaan kamppailutyylit olivat jakaantuneet syntykaupunkien mukaan nimettyihin naha-te, shuri-te ja tomari-te -tyyleihin. Goju-ryu on syntynyt naha-testa.

Naha-ten oppi-isänä pidetään Kanryo Higaonnaa (1853 - 1915). Kauppiasperheestä oleva Higaonna aloitti kamppailuharjoittelun 14-vuotiaana. 21-vuotiaana hän matkusti Etelä-Kiinaan tutkimaan ja oppimaan kiinalaisia kamppailutaitoja. Higaonna palasi Okinawalle vuonna 1877. Hän työskenteli kauppiaana ja oli tunnettu kamppailutaitojen mestari.

Chojun Miyagi (1888 - 1953) oli Kanryo Higaonnan pitkäaikainen oppilas. Miyagi oli varakkaasta perheestä ja 14-vuotiaana hänet hyväksyttiin Higaonnan oppilaaksi. Opettajansa tavoin myös Miyagi kävi opintomatkalla Kiinassa. Vuonna 1929 hän antoi opettamalleen karatetyylille nimeksi Goju-ryu.

Chojun Miyagin kuoleman jälkeen hänen pitkäaikainen oppilaansa sensei Eiichi Miyazato 10. dan (1922 - 1999) jatkoi Miyagin opetustyötä. Miyagin kuoltua monet hänen oppilaistaan perustivat omia koulujaan Okinawalle ja Japanin pääsaarille. Vuonna 1957 Miyazato perusti Jundokan dojon. Miyagin vanhimmat oppilaat perustivat vuonna 1969 Okinawa Gojuryu Karate-do Kyokai (OGKK) -järjestön. Miyazato toimi järjestön puheenjohtajana kuolemaansa asti.

Eiichi Miyazaton jälkeen OGKK:n puheenjohtajina ovat toimineet sensei Koshin Iha 10. dan (1925 - 2012) ja sensei Yoshio Hichiya 10. dan (1929 - 2017). Tällä hetkellä järjestön puheenjohtajana toimii sensei Koei Teruya 10. dan.

Okinawa Goju-ryu karate Suomessa

Suomen Goju-ryu karateen on merkittävästi vaikuttanut Tukholmassa asuva Eiichi Miyazaton oppilas sensei Hiromi Suzuki 8. dan. Hän toi Okinawa Gojuryu -tyylin Suomeen vuonna 1984.

Euroopan pääopettajana toimii Murciassa Espanjassa asuva Eiichi Miyazaton oppilas sensei Ryoichi Onaga 10. dan.

Suomessa on tällä hetkellä kaksi Okinawa Goju-ryu -tyylisuunnan seuraa: Tampereella sekä Forssassa ja Tammelassa. Pääopettajana Suomessa toimii sensei Kari Kuusisto 7. dan.

Goju-ryu-kollegio

Kari Kuusisto 7. dan, puheenjohtaja
Jouni Hirsimäki 6. dan
Matti Saarinen 5. dan
Juha-Pekka Sura 3. dan
Panu Lauttamus 3. dan